Squeeze

1x02b

”Do you think I’m spooky?”

1×02 Squeeze
Käsikirjoitus: Glen Morgan ja James Wong
Ohjaus: Harry Longstreet
Ensiesitys: 24.9.1993
Tag line: The Truth Is Out There

Pilottijakso ja Deep Throat kiertyivät kumpikin ufo-teeman ympärille. Kolmannen asteen yhteyksien jahtaamisesta olisi kuitenkin mahdotonta repiä irti kiinnostavia tarinoita viikko toisensa jälkeen. Jossain vaiheessa Mulderin ja Scullyn olisi pakko nähdä ufo, ja mitä sitten tapahtuisi?

1x02xi

Humanoidiakin pahempi

Squeeze-jakson tarkoitus oli osoittaa, ettei The X-Files ole pelkästään ufosarja, vaan sen tarinat voivat käsitellä mitä tahansa selittämättömiä ilmiöitä. Glen Morganin ja James Wongin käsissä syntyi ensimmäinen niin sanottu Monster of the Week –jakso (MOTW). Sittemmin tuo termi on levinnyt kuvaamaan muidenkin sarjojen sellaisia jaksoja, jotka ovat erillisiä tarinoita sarjan pääjuoneen verrattuna.

1x02

Tooms venymässä

Squeeze on ikoninen jakso, oikeastaan MOTW täydellisimmillään. Se loi pohjan kaikille tuleville MOTW–jaksoille. Kaava on niissä samanlainen: Mulder ja Scully kuulevat oudosta tapauksesta – jahtaavat hirviötä – nappaavat hirviön – hirviö ei kuolekaan. Hyvän MOTW-jakson tapaan karmivaa tarinaa höystetään muutamalla humoristisella mulderismilla. Kaiken lisäksi jaksossa nähdään saumatonta Mulderin ja Scullyn yhteistyötä, ehkä jopa parhainta koko kauden aikana.

1x02xk

Koskettelua

Squeeze määrittelee The X-Files -kauhun: se on jotain sellaista epäinhimillistä, jota ei voi lukita kaltereiden taakse, ja jonka vain tuntee selkäpiissään. Jakson hirviö Eugene Victor Tooms herää kolmenkymmenen vuoden välein horroksesta tappamaan viisi ihmistä syödäkseen näiden maksat. Toomsia eivät esteet pidättele, vaan hän pystyy pusertumaan läpi pienimmistäkin raoista ja kanavista. Tämä moderni hirviö ei vaani pimeissä metsissä, vaan se hiipii sisälle miljoonakaupungin pilvenpiirtäjien lukittuihin huoneisiin.

1x02d

”Is there any way I can get it off my fingers quickly without betraying my cool exterior?”

Vaikka sarjan kannalta Squeeze on merkkipaalu, jakson tekoprosessi oli erittäin vaikea. Ohjaaja Harry Longstreet ei pitänyt käsikirjoituksesta tai Doug Hutchisonista, joka tekee jaksossa kylmäävän suorituksen lapsenkasvoisena yliluonnollisena tappajana. Kohtauksia jouduttiin kuvaamaan uudelleen toisen ohjaajan kanssa. Morgan&Wong olivat tulokseen niin pettyneitä, että kirjoittivat revanssiksi Toomsista uuden jakson. Vaikeuksia ei huomaisi jos ei niistä tietäisi. Hirviöjaksona Squeeze on niin klassinen, että tulevien kausien monsteritarinat eivät siihen enää pysty mitään lisäämään, ainoastaan varioimaan tarinaa.

1x02e

Mulder luennoi agenteille retikulaanien ihonväristä

Squeeze ei kuitenkaan elä pelkästään hirviötarinan varassa. Se raottaa enemmän Mulderin ja Scullyn hahmoja ja asemaa FBI:ssa. Spooky-Mulder ei pelkää itsensä tekemistä naurunalaiseksi koska tietää olevansa oikeassa. Silti hän näyttää olevan huolissaan siitä, että Scully pitäisi häntä outona. Samaan aikaan Scullylle tarjoutuu mahdollisuus päästä eroon Mrs. Spookyn roolista, kun FBI:n huipulle kiipivä agentti Colton pyytää häneltä apua. Squeezessa Scully joutuukin valitsemaan, jatkaako hän Mulderin parina. Scully ei välitä maineensa menetyksestä, koska haluaa olla uhrin puolella. Vaikka päähenkilöt vaikuttaisivat kajahtaneilta, heidän tarkoitusperänsä ovat vilpittömät eikä esimerkiksi oman uran edistäminen, toisin kuin jakson yhtenä antagonistina toimivalla Coltonilla.

1x02a

Joskus voi olla vaikea uskoa, että syyllinen on satavuotias pitkäsorminen horrostava maksoja syövä mutantti

Turhaan ei Squeezen kohtaus, jossa Mulder ja Scully avaavat taskulamput kädessä oven 66 Exeter Streetin asuntoon, pysynyt sarjan alkuintrossa lähes koko sarjan ajan. Symbolisesti se on hetki, jolloin Mulder ja Scully avaavat oven paranormaaliin maailmaan.


Scully: Mulder, they don’t want you involved, they don’t want to hear your theories. That’s why Blevins has you hidden away down here.
Mulder: You’re down here, too.


X-Fakta: Näyttelijä Doug Hutchison halusi palata sarjaan niin kovasti vielä Toomsin jälkeenkin, että kirjoitti itse jakson Dark He Was and Golden-Eyed ja lähetti sen Chris Carterille. Käsikirjoituksessa paljastettiin Toomsin olevan maksoja syövän intiaanijumalan inkarnaatio (The X-Files Magazine, April 1996).