E.B.E

1x16b

”A lie, Mr. Mulder, is most convincingly hidden between two truths.”

1×16 E.B.E
Käsikirjoitus: Glen Morgan ja James Wong
Ohjaus: William A. Graham
Ensiesitys: 18.2.1994
Tag line: The Truth Is Out There

“The truth is out there… but so are lies.” Tämä Scullyn lausahdus summaa hyvin E.B.E –jakson.  E.B.E on tarina petoksesta ja luottamuksesta. Mulderia ja Scullya huiputetaan kerta toisensa jälkeen, ja lopussakin Mulder jää miettimään, minkä loputtomista valheista uskoisi.

1x16xc

Liittolainen vai vihollinen?

Jaksossa Mulder ja Scully tutkivat ufohavaintoja ja epäilevät, että alas ammuttua ufoa kuljetetaan rekka-autossa läpi Amerikan. Tapaus ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin vaikuttaisi. Valheiden verkko syvenee, eikä mikään ole lopulta sitä miltä näyttää. E.B.E vangitsee ensimmäisen kerran sen paranoian ja epäilyksen jota The X-Files on: jäljityslaitteita seteleissä, salakuuntelulaitteita kynissä ja pistorasioissa, väärennettyjä todisteita, kuka tahansa voi olla vakooja ja huijauksilla vain peitellään huijauksia. Keneenkään tai mihinkään ei voi luottaa.

1x16h

Don’t stop swimming.

Ensimmäisellä kaudella todella onnistuneet jaksot ovat harvassa, mutta E.B.E on poikkeus. E.B.E voisi olla miltä tahansa kaudelta, ja monet myöhemmät paranoiajaksot se jättääkin yhä varjoonsa. Pääosien esittäjät alkavat vihdoinkin olla sisällä rooleissaan ja kemia heidän välillään on ajoittain kovinkin kipinöivää. Esimerkiksi ne varovaiset katseet, kun Mulder toteaa hänen ja Scullyn olevan nyt yksin ja voivan luottaa vain toisiinsa — sillä kipinöinnillä voisi sytyttää tulitikun. Joku leimaa sen UST:ksi, minusta se on ennemminkin kaksi ihmistä ja FBI:n hylkiötä, jotka voivat luottaa ainoastaan toisiinsa koko maailmassa. Kyse on klassisesta ”me kaksi vastaan maailma” -asetelmasta. Vielä erityisemmäksi tilanteen tekee se, että Mulder ja Scully ovat pari, jonka ei pitäisi luottaa toisiinsa: Mulderin tulisi pitää Scullya vakoojana ja Scullyn Mulderia spookyna.

1x16xb

Varmaan, ehkä, mahdollisesti…

E.B.E osoittaa, että Mulderin ja Scullyn katsontatavoissa on muukin ero kuin uskoja/skeptikko -asetelma. Mulder ehkä väittää ”trust no one”, mutta kuten tämä jaksokin osoittaa, oikeastaan hän on hirmuisen luottavainen. Mulder haluaa aina luottaa ihmisiin, kuten tässä Syväkurkkuun, ja on siksi helppo huijattava. Suureen salaliittoon Mulder on aina valmis uskomaan. Scully puolestaan on paljon vainoharhaisempi ihmisten suhteen, mutta hallituksen epärehellisyyteen hän ei usko. Sen sijaan Mulderia Scully voisi seurata melkein minne vain, koska sanojensa mukaan ihailee tämän intohimoa.

1x16e

Scully joutui juuri työpaikka-ahdistelun kohteeksi

Paitsi, että E.B.E kiteyttää Salaisten kansioiden ”pettää, viekoitella, hämätä” -ytimen, se myös yhdistää jaksoon huumoria uudella tavalla. Alun kohtauksen sanailu alkaa jo olla klassista Mulder/Scully -dialogia (”Conceivably… possibly… it’s feasible…”), puhumattakaan kohtauksesta, jossa Scully paasaa Mulderin paranoideista ystävistä ja löytää samalla hetkellä salakuuntelulaitteen kynästään.

1x16o

Ahdistelija

Jakson ansiona on myös salaliittoteoreetikkokolmikko The Lone Gunmenin esittely. Lone Gunmen sopii mainiosti E.B.E:n ilmapiiriin. Trion tehtävänä on osoittaa, että Mulder on uskojien joukossa sentään sieltä järkevimmästä päästä. Saman tehtävän jaksossa saavat ufomiesten tuloa odottelevat ufointoilijat.

1x16a

Kolme pyssymiestä

E.B.E. käyttää Syväkurkku-hahmoa kerrankin kiinnostavalla tavalla. Ehkäpä tähän mieheen ei pitäisikään luottaa varauksettomasti.  The X-Filesia on joskus pidetty amerikkalaisten huonon omantunnon kuvaajana. Sarjassa palataan kerta toisensa jälkeen moraalisesti epäilyttäviin tekoihin, joita hallitus on tehnyt voittaakseen sotia tai turvatakseen valtansa, kuten atomipommi, Watergate, Agent Orange tai yhteistyö natsitiedemiesten kanssa. Tämä näkemys tekee Syväkurkusta omantunnon äänen, joka yrittää Mulderin kautta hyvittää tekojaan ja yllyttää Mulderia totuuden etsintään.

1x16m.png

Yöllinen varjostuskeikka

Vielä tässä vaiheessa sarjaa katsojakin uskoo, että Totuus on jotain yksiselitteistä ja melkein käsissä pidettävää, jotain jonka voi saada kiinni tarttumalla yksittäisiin tapauksiin. Myöhemmin selviää, että E.B.E on oikeastaan allegoria koko Salaisille kansioille: totuus ei ole koskaan totuus vaan pelkkä sumuverho, valheita paljastettaessa törmätään vain uusiin, suurempiin valheisiin, ja ehkä kaikki todeksi luultu onkin vain jonkun syöttämää valhetta. Valhe on vakuuttavimmillaan kun se on kätketty kahden totuuden väliin, kuten Syväkurkku toteaa. Etsinnällä ei ole alkua eikä loppua. Suuri loppuhuipennus paljastuu — kuten tässäkin jaksossa — aina antikliimaksiksi, kun kaikki todisteet on jo ehditty viedä. Kun Syväkurkku, joka on ollut tähän asti varsin isällinen hahmo, paljastuu petturiksi, sarja osoittaa, ettei mikään ole sille pyhää.

1x16d

Mulder miettii, minkä valheen uskoisi

E.B.E on konsentroitunut paketti paranoiaa ja uskoa siihen, että hallitus valvoo ja tarkkailee kaikkea. Eivätkä Mulder ja Lone Gunmenit tainneet nykytietämyksen valossa niin väärässä olla.


Scully: Those were the most paranoid people I have ever met. I don’t know how you could think that what they say is even remotely plausible.
Mulder: I think it’s remotely plausible that someone might think you’re hot.


X-Fakta: Tässä jaksossa ensimmäistä kertaa esiintyvät Lone Gunmenit eli Richard ”Ringo” Langly (Dean Haglund), Melvin Frohike (Tom Braidwood) ja John Fitzgerald Byers (Bruce Harwood) saivat innoituksen salaliittoteoreetikoista, jotka Glen Morgan ja Marilyn Osborne tapasivat eräässä UFO-kokouksessa. Vaikka Morgan&Wong pitivät Gunmeneja epäonnistuneena, hahmot räjäyttivät netissä pankin, ja heidät tuotiin takaisin valtavan suosion takia. Lopulta Gunmenit ovat niitä harvoja sivuhahmoja, jotka pysyvät hengissä jakson loppumetreille saakka.