Darkness Falls

1x19c

”Come on, Scully, it’ll be a nice trip to the forest.”

1×19 Darkness Falls
Käsikirjoitus: Chris Carter
Ohjaus: Joe Napolitano
Ensiesitys: 15.4.1994
Tag line: The Truth Is Out There

Darkness Falls on ehdottomasti Chris Carterin paras MOTW-jakso ensimmäiseltä kaudelta. Vaikea selittää miksi, sillä kyseessä ehkä Salaisten kansioiden historian juoneltaan reikäisin jakso, mikä on aika paljon sanottu. Miten ruumiit päätyvät koteloituna puuhun? Ötökätkö nostivat? Mikseivät Mulder ja Scully vain sytytä tulta valaisemaan yötä? Mikseivät he kävele heti vararenkaan kanssa auton luo? Miksi ötökät tappavat? Miksi ne eivät pelkää auton ajovaloja? Entä auton ilmastointiaukkojen tukkiminen?

1x19a

Tappajahyönteisten voimannäyte

Rationalisointi sikseen, Darkness Falls on Mulderin ja Scullyn kiva pieni retki Washingtonin metsiin, jonka tappajaötökät valtaavat pimeyden laskeutuessa. Ei edes haittaa, että jakso on lähes suora kopio Icesta. Taas ollaan yhdessä paikassa vankina, taas ihmiset kääntyvät toisiaan vastaan, taas kauhua aiheuttavat vahingossa vapautetut eliöt aikojen takaa. Mutta jos Ice tapahtui niin tiiviisti sisätiloissa, että jakso olisi voinut tapahtua Alaskan sijaan missä tahansa, Darkness Falls ottaa kaiken hyödyn irti kuvauspaikastaan. Vancouverin komeat ja jylhät metsät korostavat sen keskelle joutuneiden ihmisten eristyneisyyttä.

1x19xa.png

Metsässä kukaan ei kuule huutoasi

Nyt ollaan kaukana modernista maailmasta, keskellä tutkimatonta korpea, jossa yön pimeydessä voi ryömiä esiin mitä tahansa. Vihollisia on joka puolella, oli vihollinen sitten luontoaktivistit, luonnon tuhoajat tai tappajaötökät. Todellinen vihollinen on kuitenkin pimeys, joka väistämättä seuraa jokaista päivää. Vaara on melkein käsinkosketeltava. Silti Darkness Falls rakentuu sopivassa määrin myös henkilöiden välisten jännitteiden ylle, varsinkin kun Mulder mokaa tekemällä huonoja itsevaltaisia päätöksiä. 

1x19

Autoon koteloitunut

Erikoistehosteilla tehdyt ötökät näyttävät tietysti tänä päivänä väistämättä vanhentuneilta, mutta samaan aikaan yhä aavemaisilta. Pelkkä kasvoihin heijastuva vihreä valo on yhä varsin toimiva tehokeino.

1x19b

Pimeältä paossa

Loppuhuipennus on jaksossa erityisen rohkea. Mulder ja Scully jäävät ötököiden saaliiksi ja pelastuvat vain sattumalta, eikä Scully edes tule tajuihin jakson aikana. Toki heti seuraavalla viikolla jahdataan taas Toomsia niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.


Scully: And you suspect what? Bigfoot?
Mulder: Not likely. That’s a lot of flannel to be choking down even for Bigfoot.


X-Fakta: Tämä jakso voitti Environmental Media Awards -palkinnon, joka myönnetään parhaalle ympäristönsuojeluviestin sisältävälle elokuvalle tai TV-sarjan jaksolle. Myös Fearful Symmetry, Quagmire ja Arcadia voittivat myöhemmin saman palkinnon.