The Host

2x02e

”This isn’t where you tell me some terrible story about sushi, is it?”

2×02 The Host
Käsikirjoitus: Chris Carter
Ohjaus: Daniel Sackheim
Ensiesitys: 23.9.1994
Tag line: The Truth Is Out There

Mulderin uuden rutiinityön korostamiseksi The Host alkaa lähes identtisesti Little Green Menin kanssa: Mulder kituu pimeässä salakuunnellen pikkurikollisten jutustelua. Onneksi Skinner armahtaa Mulderin ja lähettää tämän kahlaamaan New Jerseyn viemäreihin etsimään B-luokan kauhuelokuvien mutanttihirviötä. Parhaat johtolangat ja todisteetkin saadaan tässä tapauksessa roskalehdistä. Jos X-Arkistossa oli joskus jotain hohtoa ja mystisyyttä, nyt se on kadonnut.

2x02c

Viemärin arvoitus

En välttämättä ymmärrä, miksi juuri Flukemania pidetään yhtenä parhaista The X-Files -hirviöistä. Kyllä, puvun alla on käsikirjoittajanero Darin Morgan, mutta itse Flukeman vain köllöttelee vedessä ja tappaa. Sillä ei tosin ole väliä, koska Flukeman on vain pohjatarina, joka kuljettaa eteenpäin suurta juonta. Kummallinen mutantti vain korostaa, että X-Arkiston sulkeuduttua FBI:lla ei ole työkaluja tutkia tällaisia tapauksia. Jättimäistä matoa on vaikea panna oikeuden eteen. On suorastaan humoristista, että kun parempaa paikkaa ei ole, pistetään mutanttimato psykiatriseen sairaalaan. Itse hirviö ei ole The Hostissa paranormaali, vaan Tsernobylin radioaktiivisissa jätteissä syntynyt luonnonoikku. Siten jakso jatkaa myös Carterin aikaisemmissa jaksoissa esille tullutta luonnonsuojelullista teemaa (The Jersey Devil, Darkness Falls).

2x02xa

Viemärin syvyyksissä

Apulaisjohtaja Walter Skinner tuotiin jo Toomsissa mukaan kuvioihin kovistelemaan Mulderia ja Scullya, mutta toisen kauden alussa hänen roolinsa kasvaa keskeiseksi. Mitch Pileggi ei ole Skinnerina mikään Syväkurkun kaltainen leppoisa isähahmo, muttei myöskään samanlainen vastustaja kuin Blevins. Sen sijaan Skinnerin annetaan ymmärtää olevan suoraselkäinen mies, joka ei voi mitään ylhäältä päin tuleville paineille pitää X-Arkisto suljettuna.

2x02b

Ase kädessä

Kuten Little Green Menissa, Scully hoitaa tässäkin jaksossa Mulderin roolin. Scully on se, joka uskoo, että älytön tapaus on tutkimisen arvoinen. Hän jopa löytää ratkaisevia vihjeitä roskalehdistä kuten Mulder olisi tehnyt. Tämä vain osoittaa, kuinka täydellisesti dynaaminen duo toimii yhteen. Mulder käyttäytyy jaksossa uppiniskaisesti ja hankalasti. Hän marssii Skinnerin toimistoon räyhäämään tapauksen hyödyttömyydestä, ja käskee jopa lähettämään Flukemanin uhrin lahjaksi Skinnerille. Ilman Scullyn tasapainottamista Mulder on suorastaan vaikea alainen, jota Skinnerin on mahdoton pitää kurissa. The Host kertoo hyvin, miksi David Duchovny on kuvannut Scullya termillä ”Mulder’s human credential”, joka saa epäsosiaalisen ja vaikeakäytöksisen Mulderin vaikuttamaan inhimillisemmältä muiden silmissä (Inside The X-Files -dokumentti, 1998).

2x02a

Tappajamadon uhri

Gillian Anderson on viimeisillään raskaana, mikä on karsinut Mulderin ja Scullyn keskinäisten kohtausten määrää. Sitä ei kuitenkaan huomaa, koska Mulderin ja Scullyn suhde on jaksoissa punaisena lankana. Mulderin ja Scullyn yhteisissä kohtauksissa tiivistyy se, millaisen muodonmuutoksen sarja on kokenut vain muutaman jakson aikana. Ex-agenttipari muistelee nostalgisesti parempia, yksinkertaisimpia aikoja, jolloin heidän ei tarvinnut tapailla salaa öisillä puistonpenkeillä. Kyse on melkein kuin romanttisesta kaipuusta, ei vain ensimmäisen kauden onnellisia aikoja, vaan myös toisiaan kohtaan. Kukapa olisi ensimmäistä kautta katsoessa arvannut, että Mulder ja Scully muistelisivat vaikkapa Shapesia tai Shadowsia lämmöllä.

2x02xb

Nostalgiaa

On jopa hivenen yllättävää, kuinka Mulderin ja Scullyn suhde on tiivistynyt muutaman jakson välissä. Mulder julistaa useammin kuin kerran, kuinka jaksaa jatkaa vain Scullyn vuoksi, ja Scully yrittää päästä Mulderin lähelle melkein epätoivoisesti. Välillä vaikuttaa, että parista erottaminen olisi ollut suurempi isku kuin X-Arkiston sulkeminen. Duchovnyn ja Andersonin kemia on ylipäänsä kerännyt tuhat volttia lisäjännitettä kesätauon aikana. Chris Carter vannoi aina platonisen suhteen nimeen, mutta The Hostissa Mulder ja Scully ovat melkein kuin erotetut salarakastavaiset, jotka tapailevat salaa ja yrittävät löytää keinon olla taas yhdessä.

2x02f

Scully uhmaa Mulderin väkivaltaisia impulsseja ja viemärin hajua

The Host on jaksona rohkeampi kuin miltä se päällepäin näyttää: se on ensimmäinen X-file, joka ei todella ole X-file. Hirviö ei ole paranormaali, ja koko X-Arkistoakaan ei enää ole. Chris Carter näyttää tässä jaksossa vihdoinkin kyntensä myös MOTW-jaksoissa. Carter itse on listannut The Hostin kymmenen tärkeimmän The X-Files -jakson joukkoon (EW, kesäkuu 2015), mikä on kyllä hieman yläkanttiin. Toisella kaudelle kirjoitetut The Host ja Irresistible ovat kuitenkin Carterin ainoita todellisia taidonnäytteitä normaalien MOTW-jaksojen joukossa.

2x02xc

Pikku-Flukeman

Kiinnostavaa on, että The X-Files löytää oman ytimensä juuri X-Arkiston sulkemisen kautta. Carterilta on ollut äärimmäisen rohkea veto vetää Mulder ja Scully pois X-Arkistosta, koko sarjan keskeisestä ideasta, juuri, kun sarja on tekemässä läpimurtoaan. Mutta kuten Mulder ja Scullykin ovat tajunneet, joskus jonkun arvon ymmärtää vasta, kun se on otettu pois.


Scully: They are not creatures that go around attacking people.
Mulder: Well, that’s good. I didn’t want to have to tell Skinner that his murder suspect was a giant bloodsucking worm.


X-Fakta: Flukemanin kumipuvun alla piileksii siis käsikirjoittajalegenda Darin Morgan. David Duchovny ei kuvausten aikana nähnyt Morgania ilman maskia, eikä siten myöhemmin tunnistanut, kun Morgan istui hänen vieressään lentokoneessa. Morgan pyysi matkan aikana Duchovnylta kirjaan omistuskirjoituksen ”viholliselleni”, jonka hämmentynyt Duchovny kirjoittikin. Vasta sen jälkeen Morgan paljasti näytelleensä Flukemania.