Irresistible

2x13d

”It is somehow easier to believe, as Agent Bocks does, in aliens and UFOs, than in the kind of cold-blooded inhuman monster who could prey on the living to scavenge from the dead.”

2×13 Irresistible
Käsikirjoitus: Chris Carter
Ohjaus: David Nutter
Ensiesitys: 13.1.1995
Tag line: The Truth Is Out There

Kiinnostavaa, että Irresistible seuraa heti Aubreyn jälkeen. Molemmissa siskojen keskellä kasvanut miespuolinen sarjamurhaaja kutsuu uhrejaan siskoiksi tai girly girliksi. Aubreyssa painajaisia näki raskaana oleva poliisinainen, Irresistiblessa painajaisia näkee Scully. Irresistible on tunnetason päätös abduktio-tarinalle. Jälleen kerran Mulder on rikospaikalla lähinnä kuluttamassa aikaa ja päästäkseen peliin, koska tavalliset haudanryöstäjät eivät kiinnosta häntä.

Irresistible ei toimisi, jollei se olisi nimenomaan Scullyn tarina. The X-Files ei koskaan ollut hyvä käsittelemään mytologiajaksojen tapahtumien emotionaalisia vaikutuksia. On suorastaan kaava, että monet tunteelliset asiat tapahtuvat jaksojen ulkopuolella. Siksi Irresistible on yllättävä poikkeus. Scully voi jaksossa pahoin heti alkumetreiltä lähtien nähdessään Pfasterin uhreja, mutta ei halua kertoa peloistaan Mulderille, koska ei halua Mulderin suojelua – hyvä viittaus Firewalkeriin. Jaksossa Scully käy jopa terapeutilla puhumassa kokemuksistaan. Myöhempinä vuosina sarjassa ei enää ole vastaavaa herkkyyttä, mutta Irresistiblessa Mulder ja Scully ovat vielä tavallisia ihmisiä, joita tapahtumat kalvavat.

2x13xd.png

Taas uhrina

Kuolema on läsnä kaikkialla jaksossa. Jakso alkaa ruumiinvalvojaisilla ja tapahtumat siirtyvät vuoroin hautaustoimistoon, hautausmaalle, patologin tutkimussaliin ja Donnie Pfasterin hautajaisseppeleillä koristeltuun makuuhuoneeseen. Pfaster on kuolemafetisti, joka leikkaa uhreiltaan talteen hiuksia ja sormia, on sisustanut makuuhuoneensa hautajaisseppeleillä ja muistonauhoilla, jakaa työkseen pakasteita ja hoitaa muistotilaisuuksia hautaustoimistossa.  Alkuperäisessä käsikirjoituksessa Pfaster oli nekrofiili, mutta tämä ei läpäissyt FOX:n sensuuria. Hyvä niin, sillä lopullinen versio on paljon hyytävämpi. Would you say your hair is normal or dry?

2x13a

Haudan äärellä

Gillian Andersonille Irresistible antaa eniten mahdollisuuksia sitten Beyond the Sean. Anderson on todella kehittynyt näyttelijänä, ja hänen esityksensä on Irresistiblessa aiempaa hienovaraisempi ja sulavampi. Aikaa ei ole sarjassa paljon uhrattu siihen, että askel askeleelta Scully on joutunut todistamaan tieteelle perustuvan maailmankuvansa murenemista. Kun Scully vihdoinkin musertuu, se tapahtuu, kun vastassa on aivan tavallinen ihminen. Donnie Pfasterin yliluonnollisuus on (vielä tässä vaiheessa) vain uhrien silmissä. Kun Pfaster lopulta kidnappaa Scullyn, Scully näkee Pfasterin demonina ja kasvojaan muuttavana, kuten aiemmin tapahtui Beyond the Seassa ja Lazaruksessa.

2x13xf.png

Terapian tarpeessa

Irresistible on David Nutterin viimeinen ohjaustyö sarjassa. Nutter korostaa visuaalisesti jakson yhteyttä Scullyn tarinaan. Viittaukset Beyond the Sea– ja Lazarus-jaksoihin eivät jää Irresistiblen ainoiksi yhteyksiksi muihin jaksoihin. Scullyn painajainen ennakoi Scullyn Niseissa ja Memento Morissa saamia muistoja Ascensionin tapahtumista. Hän näkee itsensä patologin/avaruusolentojen pöydällä, ja taustalla vilkkuu samanlainen valo kuin Duane Barryn tullessa noutamaan.

2x13f

Scully luhistuu Mulderin syliin

Irresistible on yksi parhaita Chris Carterin MOTW-käsikirjoituksia. Carterin käsikirjoituksessa on monia eri tasoja. Carterin tavaramerkiksi muodostuvat vaikeaselkoiset monologit tekevät jaksossa ensiesiintymisen, mutta tällä kertaa ne palvelevat tarinaa. Scullyn kirjoittamat raportit tutkimusten edistymisestä ovat varsin kaunokirjallisia, ehkä siksi, että Scully yrittää etäännyttää itsensä tapahtumista.

2x13xg.png

Paha väijyy

Vaikka aikoinaan Irresistible joutuikin sensuurin kouriin, jakso on toiminut suunnannäyttäjänä televisiossa. Tunnettua on, että Irresistible toimi myöhemmin Millennium-sarjan innoittajana. Sittemmin monet muut rikossarjat, kuten vaikkapa Criminal Minds tai Hannibal ovat tuoneet TV-ruutuihin vielä kieroutuneempia murhaajia.


”Well, some people collect salt and pepper shakers. Fetishists collect dead things, fingernails and hair. No one quite knows why. Though I’ve never really understood salt and pepper shakers myself.”


X-Fakta: Hautausmaalla voi bongata Ray Soamesin hautakiven. Soames oli yksi abduktiouhreista pilotissa.