Yksinäiset pyssymiehet jahtasivat totuutta omassa sarjassaan

tlg2.png

Arvostelussa 13-osainen The X-Filesin sivuprojekti, The Lone Gunmen -sarja.

Ajatuksen Lone Gunmen -hahmojen ympärille kietoutuvasta TV-sarjasta esittivät alun perin Vince Gilligan, Frank Spotnitz ja John Shiban jaksojen Unusual Suspects ja Three of a Kind innoittamana. Lopulta FOX:kin näytti vihreää valoa, sillä se yritti kovasti löytää korvaajaa jo yliaikaa käyvälle The X-Filesille. Gilligan, Shiban ja Spotnitz olivat pitkälti vastuussa The Lone Gunmen -sarjasta, ja he kirjoittivat valtaosan sen käsikirjoituksista. Vaikka Glen Morgan ja James Wong olivat aikoinaan luoneet pyssymieskolmikon eli Richard ”Ringo” Langlyn (Dean Haglund), Melvin Frohiken (Tom Braidwood) ja John Fitzgerald Byersin (Bruce Harwood) E.B.E -jaksoon, Gunmen-sarjassa he saivat vain nimensä lopputeksteihin.

The Lone Gunmen lomitti The X-Filesia tämän esitystauolla maaliskuussa 2001, eli 8. kauden jaksojen This Is Not Happening ja DeadAlive välissä. Sen jälkeen The Lone Gunmen joutui pahamaineiselle perjantai-illan ”Friday night death slot” -esityspaikalle. Sarjalle kävi kuten perjantai-illan sarjoille yleensä käy: se lopetettiin 13 jakson jälkeen. Sarjan nopeaa loppumista on selitetty sillä, että se sai ensi-iltansa The X-Filesin suurimman suosion jo ollessa mennyttä. The Lone Gunmen oli sarjana muutoinkin jotenkin vanhanaikainen, mutta myös hyvällä tavalla. Se on alkutunnustaan myöten vanhan ajan seikkailusarja, jossa päähenkilöt setvivät arvoituksia viikosta toiseen. Alun epätasaisuuden jälkeen The Lone Gunmen alkoi vihdoinkin löytää tyylinsä lopun lähestyessä. Tosin tyyli on pitkälti lainaa The X-Filesista.  Sarjassa vierailevat niin Skinner, Mulder, Morris Fletcher kuin Jimmy the Geekin veli Kimmy the Geek.

Chris Carter on aina väittänyt, että The X-Filesin tappoi 9/11 ja sitä seurannut isänmaallisuuden aalto. The Lone Gunmen oli sarja, jonka tunnusmusiikki tapailee Tähtilipun sointuja, ja jossa päähenkilöt kertovat toimivansa maansa parhaan puolesta, ja lopulta uhraavat henkensäkin pelastaakseen maansa. Olisikin ollut kiinnostavaa nähdä, miten sarjalle olisi käynyt, jos se olisi jatkunut toiselle kaudelle.

tlg

1.1 Pilot
Rob Bowmanin ohjaama pilottijakso alkaa varsin gunmenmaisella parodialla, kun Frohike roikkuu köysissä Mission Impossible -tyyliin. Bruce Harwood on kolmikosta ainoa oikea näyttelijä, joten hän saa jaksossa kiinnostavimman roolin. Byersista tulee lähes muldermainen hahmo, kun selviää, että hänen isänsä on salaperäisesti murhattu. Kyseessä on tietysti salaliitto, jossa Yhdysvaltojen hallitus aikoo lavastaa terroristien tekemän iskun lentämällä lentokoneella New Yorkin WTC-torniin. Gunmen-tasolla tämä on ihan OK jakso, mutta Unusual Suspects oli kyllä parempi. Nytkin sitä vain odottaa, että Mulder tai Scully astuu kuvaan. Tosielämän tapahtumat puoli vuotta jakson esittämisen jälkeen antavat pilottijaksolle kylmäävän jälkimaun. Ja juuri se on sitä, mitä The Lone Gunmen -sarjassa kokonaisuudessaan puuttuu; mielikuvituksellisimmissakin salaliitoissa voi olla ripaus totta.

tlg1.png

WTC-tornit uhattuna

1.2 Bond, Jimmy Bond
Toisessa jaksossa The Lone Gunmen vaikuttaa pilottijaksoa sujuvammalta, mutta samalla hyytävyys hukkuu huonojen vitsien alle. Kaava alkaa jo nyt paljastua: tällä viikolla Frohike pukeutuu karatekaksi, ja huumori huipentuu, kun Langly oksentaa golfkassiin. Naiskatsojien iloksi (?) tuotu Jimmy Bond (Stephen Snedden) on komea mutta tyhmä kuin saapas: entinen neuvostovaltio käyttää hänen hyväntekeväisyysfirmaansa savuverhona hermokaasun ostoon. Mihin sarja edes tarvitsee tälläista koomista sivuhenkilöä? Miesten silmäniloksi tuotu tipunen Yves Adele Harlow yrittää puolestaan olla seksikäs vakooja, mutta vaikuttaa lähinnä joltain köyhän miehen kissanaiselta. Zuleikha Robinson esittää seksikästä vakoojaa niin yli-innokkaasti, että rooli tuntuu lähinnä parodialta.

1.3 Eine Kleine Frohike
Vanhan mummelin epäillään olevan pahamaineinen natsimyrkyttäjä, joten Frohike alkaa esittää hänen kadoksissa ollutta poikaansa. Sitten Frohike puetaan hassuun lederhoseniin, ja mummeli kylvettää häntä. Siinäpä sitä huumoria sitten piisaa tähän jaksoon, vaikka erityisemmin ei naurata. Langlykin taitaa oksentaa, kun uskoo olevansa myrkytetty. The Lone Gunmenin painopiste on nopeasti siirtynyt salaliitoista koomisen toilailun puolelle, vaikka sarjan kirjoittajat eivät huumoria kunnolla hallitse. Gunmenit eivät The X-Filesissakaan olleet varsinaisesti mitään huumorihahmoja, vaan he olivat vilpittömiä totuuden selvittäjiä, jopa hieman traagisia hahmoja.

tlg3

Gunmenit ja Jimmy Bond

1.4 Like Water for Octane
Tällä kertaa gunmenit etsivät keksijämiehen kehittelemää autoa, joka kulkee vedellä eikä bensalla. Siitähän isot öljy-yhtiöt eivät tykkää. Jaksossa on jopa juoni, eikä pelkkää hassuttelua. Silti mukana on kohtauksia, jotka olisivat saaneet jäädä tekemättä. Ja Langly oksentaa taas. Like Water for Octanessa on kuitenkin jotain samaa kuin Unusual Suspectsissa. Tarinan ajavana voimana on Kennedyn ajan romanttinen kaipuu, optimismi ja idealismi sekä usko siihen, että gunmenit toimivat isänmaansa hyväksi. Hupailun sijaan olisi kannattanut keskittyä enemmän siihen, kuinka nämä kolme miestä päätyivät asumaan pimeässä piilopaikassaan, ja mitä yritys kertoa totuus on heille vuosien aikana maksanut.

tlg4

Carterin huumoria

1.5 Three Men and a Smoking Diaper
Vuosien varrella olin unohtunut, että Chris Carterilla on rötöshistoriassa on vielä tällainenkin pieruvitseillä kyllästetty tahra. Three Men and a Smoking Diaper on yksi Cartein noloimpia jaksoja koskaan. Jaksossa gunmenit uskovat erään senaattorin tappaneen nuoren naisen, ja sitten kuvioihin ilmestyy vauva nimeltä William (vain kaksi kuukautta ennen Mulderin ja Scullyn Williamin syntymää, eli Carterilla ei riitä mielikuvitusta edes nimien saralla). Vauva pissii Langlyn päälle ja Frohike kokeilee tekotissejä, ja sepäs on olevinaan niin hauskaa. Yves Adele Harlow on tässä jaksossa lähinnä jonkinlainen tarhatäti, koska kuten Salaiset kansiotkin on valitettavasti näyttänyt, eihän miehistä ole lapsia hoitamaan. Kun on nähnyt, mitä The X-Filesissa tapahtui Scullylle viimeisten kausien aikana, vahvistaa tämä jakso kuvaa siitä, että Carter ei täysin hallitse naishahmojen kirjoittamista ainakaan silloin, kun pitäisi käsitellä naisten suhdetta äitiyteen.

1.6 Madam, I’m Adam
Madam, I’m Adam on sellainen jakso kuin Gunmen-jaksojen pitäisi olla. Keskiössä on paranoidin arvoituksen selvittely: Adam Burgess -nimisen miehen koko elämä ja identiteetti on varastettu. Adam syyttää avaruusolentoja, mutta gunmenit eivät halua soittaa vielä Mulderille — eivätkä kyllä voisikaan, koska näitä jaksoja esitettäessä Mulder oli taas kerran kuollut. Ajoittaisen huonon huumorin takana on jopa melkein koskettava tarina miehestä, joka mieluummin turvautuu äärimmäisiin keinoihin kuin elää omaa onnetonta elämäänsä.

tlg5.png

Frohike kiipeilemässä

1.7 Planet of the Frohikes (A Short History of My Demeaning Captivity)
Odotukset olivat korkealla, koska tämän jakson on kirjoittanut Vince Gilligan yksinään. Gunmenit saavat epätoivoisen viestin joltakin, jota hallitus pitää vangittuna koe-eläimenään. Kirjaimellisesti, sillä vankina on superälykäs simpanssi nimeltä Peanuts. Paljastuu, että hallitus on yrittänyt kouluttaa söpöistä lemmikkisimpansseista älykkäitä vakoojia ja sarjamurhaajia. Apinoiden planeetasta ammentava juoni on periaatteessa kiinnostava, mutta gunmenien näytteleminen apinoiden kanssa on jotenkin jo lähtökohtaisesti nolostuttavaa. Jakso ei ole läheskään yhtä syvällinen kuin Gilliganilta olisi odottanut. Mutta voiko tältä sarjalta syvällisyyttä odottaakaan? Joukkoon on kuitenkin eksynyt jopa muutama hauska vitsi. Ei tämä silti ole mikään Gilliganin unohdettu klassikko.

tlg6

Vakoojat

1.8 Maximum Byers
Byers ja Jimmy Bond soluttautuvat vankilaan todistaakseen, että kuolemantuomiota odottava mies on oikeasti syytön. Mukana on myös pakollinen Elvis-vitsi, jonka valtuuttamana voidaan soittaa Jailhouse Rockia kohtausten taustalla. Teaseri, jossa gunmenit yrittävät todistaa rockin kuninkaan olevan yhä elossa ja naamioituneen huonoksi Elvis-imitaattoriksi, on normaalia Gunmen-hassuttelua, mutta sen jälkeen jakso muuttuu kliseiseksi vankiladraamaksi.

1.9 Diagnosis: Jimmy
Jakson varsinaisessa tarinassa gunmenit jahtaavat karhujen salametsästäjää. Suuri osa jaksosta keskittyy kuitenkin sairaalaan, jossa onnettomuudessa ollut Jimmy Bond on vakuuttunut, että hänen lääkärinsä on potilaitaan listivä Tohtori Kuolema. 42 minuutin ruutuajan täyttämiseksi mukana on myös Jimmya liehittelevä hoitaja ja mustasukkaisuusdraamailua. Jokaiseen jaksoon tungetusta Yves Adele Harlown hahmosta ei ole saatu toistaiseksi vielä mitään irti, mutta yhteisissä kohtauksissa Jimmy Bondin kanssa hän on sentään siedettävä. Diagnosis: Jimmy on outo kahtiajakautunut jakso, muttei mitenkään sarjan huonoimpia. Päällimmäisenä tuntuu kuitenkin siltä, että John Shibanilla oli kaksi tarinaa, joista kummastakaan ei saanut aikaan kokonaista jaksoa.

1.10 Tango de los Pistoleros
Muuta en tästä jaksosta muistanut kuin että silloin 2000-luvun alussa halusin kelata kaikki joutavat tangokohtaukset, ja siinä samassa tuli kelattua koko jakso. Vuonna 2017 halusin yhä kelata joutavat tangokohtauksen, ja siinä sivussa tuli taas kelattua suuri osa tästä asekauppaan kietoutuvasta jaksosta. Hupia riittää, kun gunmenit yrittävät tanssin askelia, tai sitten ei. Gunmenit ovat tarpeeksi hupaisia jo itsessään, eikä heidän välttämättä tarvitsisi tehdä hassuja asioita. Loputtomiin Lee Harvey Oswardin anagrammeihin luottava Yves on jaksossa esillä enemmän kuin aiemmin, mutta on yhä lähinnä persoonaton koriste. Kymmenenteen jaksoon mennessä sarjan henkilöt eivät ole kehittyneet juuri mihinkään suuntaan.

tlg9

Skinner hassuttelee

1.11 The Lying Game
The Lying Game tuntuu melkein xfilesmaiselta jaksolta. Mark Snown musiikki ja Vancouverin sateiset säät muistuttavat The X-Filesin klassisesta kaudesta. The X-Filesissakin nähty Catherine Dent esittää Susanne Modeskin kaltaista mysteeristä naista, joka ei ole sitä miltä näyttää. Ja mukana on myös Walter Skinner, jota Yves ja Jimmy epäilevät kyseisen naisen veljen tappajaksi. Gunmenit sotkeutuvat jaksossa FBI:n peiteoperaatioon, ja jakso on jopa yllättävänkin sujuva. Vaikka Skinner onkin lainassa toisesta sarjasta, hänen läsnäolonsa antaa Gunmen-sarjalle jotain, mitä siltä on ollut kadoksissa tähän asti. Mitch Pileggilla on mahdollisuus esitellä koomikonkykyjään, kun Jimmy hyppää Skinnerin nahkoihin.

1.12 The Cap’n Toby Show
Tämä jakso nakattiin jostain syystä alun perin esitettäväksi vasta sarjan finaalijakson jälkeen. Se sijoittuu kuitenkin selvästi aikaan ennen päätösjaksoa. Langlyn lapsuuden idolia, Cap’n Toby Shown kapteenia, epäillään kiinalaisten vakoojaksi. Vaikka tätä jaksoa ei hyväksi voikaan sanoa, Gunmen-sarja on jostain syystä usein parhaimmillaan, kun se käsittelee illuusioiden romahtamista. Sarjan vedellessä viimeisiään jaksossa kuultava kommentointi siitä, kuinka TV-yhtiö yrittää tehdä klassisesta suosikkiohjelmasta sieluttoman bulkkituotteen, vaikuttaa melkein kirjoittajien omakohtaiselta kokemukselta. Melankolia ja nostalgia sopivat tähän sarjaan hyvin, ja ne antavat tarinalle kaivattua syvyyttä.

tlg10

Xfilesmaista huumoria

1.13 All About Yves
Naistennaurattaja-MIB Morris Flecher (Michael McKean) on palannut. Gunmenit tärmäävät häneen tutkiessaan Romeo 61 -nimistä terroristiorganisaatiota. Kuten Skinner, jostain syystä The X-Filesista lainattu Fletcherkin sopii sarjaan kuin nenä päähän. Tosin jotkut Fletcherin ja gunmenien kohtauksista ovat melkein suoraan Dreamland II:sta. Jos The Lone Gunmen olisi jatkunut toiselle kaudelle, olisi Fletcher liittynyt sarjan vakikaartiin. All About Yves on yksi sarjan parhaita jaksoja, sillä se on paikoitellen tiheätunnelmainen ja jännittävä. Mulderkin piipahtaa täysin joutavassa kameoroolissa pilkkaamassa abduktiotaan, jossa ei pitäisi olla mitään hauskaa. On suorastaan häpeällistä, että Mulderin abduktiosta ei lopulta irronnut mitään muuta kuin vitsi Gunmen-sarjaan. Mitä ihmettä pitäisi ajatella siitäkin, että gunmenien tekaisema Fletcherin abduktio on nähtävästi kuvattu samoissa lavasteissa kuin Mulderin oikea abduktio?

tlg11

Mulder on palannut

Bonuksena: Jump the Shark
Kun arvioin reilu vuosi sitten Jump the Shark -jaksoa, ei hommasta meinannut tulla mitään, koska en ollut katsonut ennen sitä All About Yvesia. Annoin nyt Jump the Sharkille uuden mahdollisuuden. Ei auta. Jump the Shark ei edes suoraan jatka All About Yvesin cliffhangerista, ja tuntuu, että se on tehty vain gunmenien listimiseksi. Langly, Byers ja Frohike olisivat ansainneet parempaa. Traaginen loppu on liiankin traaginen. The X-Files tuo jatkuvasti takaisin jo kuolleita hahmoja. Gunmenit ovat hahmoja, joiden oikeasti haluaisin teeskennelleen kuolemansa ja palaavan takaisin. Nykyaikana pyssymiehille riittäisi selvitettävää Yhdysvaltojen hallituksen vaihtoehtoisissa faktoissa.

9x17f

Gunmenien loppu