Arvostelu: This

th74.PNG

“Everything we feared came to pass. How the hell did that happen?”

11×02 This
Käsikirjoitus: Glen Morgan
Ohjaus: Glen Morgan
Ensiesitys: 10.1.2018
Tag line: Accuse Your Enemies of That Which You Are Guilty

Glen Morgan taitaa kettuilla Chris Carterille. Heti harvinaisen huonon My Struggle III -jakson jälkeen Glen Morgan näyttää, miten homma kuuluu hoitaa. Ja hommahan hoituu tekemällä jaksossa kaikki juuri päinvastoin kuin Carter tekisi. Lopputuloksena on jakso, joka tuo takaisin asioita, joka näyttivät jo kadonneen The X-Filesista. Samalla This on ensimmäinen uuden ajan Salaiset kansiot -jakso.

Unremarkable housen rauha järkkyy

This-jakson alussa Mulder ja Scully viettävät rauhallista koti-iltaa unremarkable housessa sohvallaan nuokkuen all things -tyyliin. Ei ole tarkkaa tietoa, kuinka kauan on kulunut My Struggle III:n tapahtumista. Jaksossa mainitaan, että Mulder ja Scully eivät ole puhuneet Skinnerin kanssa pariin viikkoon, mikä tarkoittaa jotain tai sitten ei.

th70

Keski-ikäisten illanvietto

Olemme taas vanhan tutun kysymyksen äärellä: miten Mulder ja Scully voivat tutkia MOTW-tapauksia, kun koko maailma on vaarassa? ”Emmekö tee mitään?” Mulderkin kyseli My Struggle III:n lopussa. The X-Files ei ole koskaan pystynyt vastaamaan tähän kysymykseen kunnolla. Samalla mytologia/monsterijakso-kaavalla on vedetty, vaikka toinen päähenkilöistä olisi kadonnut tietämättömiin. Ehkä se on hyvä. Mytologian pitäisi olla tämän sarjan ydin, se asia, jonka vuoksi sarjaa katsotaan. Mutta nyt mytologia on niin huonoa, että on parempi katsoa monsterijaksoja. Monsterijaksoja, joiden ei oikeasti pitäisi olla edes olemassa, koska Mulderin ja Scullyn pitäisi etsiä Williamia ja varautua spartalaisvirusta vastaan.

t3

Yksinäinen pyssymies

This kiertää tämän ongelman, koska ei ole yhtään perinteinen MOTW. Jo ensihetkestä lähtien, kun Mulder ja Scully nähdään kellaritoimiston ulkopuolella viettämässä vapaa-aikaa, This on jotain, mitä ei tässä sarjassa ole nähty. Mytologia suorastaan rynnistää Mulderin ja Scullyn kodin sisälle, kun ensin Langly soittaa heille haudan takaa, ja seuraavaksi taloon tehdään rynnäkkö. Tämä on nyt todellakin sitä uutta mytologiaa. Jakso syventää edellisessä jaksossa nähtyä uuden Syndikaatin suunnitelmaa siitä, kuinka ihmiskunnan eliitit voivat paeta maapallolta lähestyvää tuhoa. Ilmeisesti Glen Morgan jopa alun perin loi jaksossa nähtävän Erika Pricen hahmon, ja Carter päätti käyttää hahmoa omassakin jaksossaan.

t40

Tämä heppu oli viime kaudella sarjan kameramies

The X-Filesin 10. kauden yksi suurimpia epäonnistumisia oli, että samat kirjoittajat, jotka aikoinaan kirjoittivat sellaiset paranoiaa, salaliittoja, rakennettuja valheita ja synkkiä tulevaisuusnäkymiä ennustavat jaksot kuin E.B.E, Redux tai Trust No 1, eivät kyenneet sanomaan mitään uutta tästä ajasta, jolloin nämä asiat ovat käytännössä käyneet toteen. Carter piti salaliittojuonet omissa käsissään, ja Morganit ja Wong kirjoittivat mieluummin hirviöistä. Nyt Glen Morgan uskaltautuu vihdoinkin takaisin paranoian pariin.

Toisin kuin Carter, Morgan ei liimaa tarinaan päälle viitteitä nykyhetkeen näyttämällä uutiskuvia Trumpista ja Putinista. Sen sijaan tarinassa taistelevat keskenään yksityiset firmat, hallitus, amerikkalaiset ja venäläiset. Maailma on täynnä erilaisia turvallisuusorganisaatioita ja vakoilijoita. Valtionsalaisuudet on myyty yksityisille firmoille alihankintajärjestelyjen kautta, ja jäljet johtavat Venäjälle. Sähköiseen avaruuteen ovat päätyneet Mulderin ja Scullyn aarre, X-Arkiston kansiot. Edes FBI:n asema ei ole enää sama. Nyt FBI:sta on tullut Yhdysvaltojen hallinnolle samanlainen hylkiö kuin Mulderista aikoinaan. Maailma on erilainen, kuten Skinner sanoo. Kun Mulder ja Scully muistelevat Syväkurkun haudalla vanhoja yksinkertaisempia aikoja havahtuu siihen, kuinka yksinkertainen ja viaton oli The X-Fileskin vuonna 1994. Maailmasta on tullut kompleksinen ja vaarallinen. Mulder oli kaiken aikaa oikeassa.

th23

Deep Throat sai nimen

Tämä on aikaa, jolloin Lone Gunmeneita todella tarvittaisiin. Langly, Byers ja Frohike paljastaisivat väsymättä valheita ja vaihtoehtoisia faktoja. Valitettavasti 1013 tappoi kolmikon alkuperäissarjan loppupuolella käyttäessään sarjassa poltetun maan taktiikkaa (Morgan muuten mainitsee pyssymiesten kuolleen siihen samaan Marburg-viruksen varianttiin, joka melkein aiheuttaa maailmanlopun Millenniumin toisella kaudella). Glen Morgan loi Gunmenit James Wongin kanssa, joten hän päätti nyt tuoda yhden pyssymiehistä takaisin. Eihän kukaan koskaan oikeasti kuole The X-Filesissa.

th22

Gunmenien haudoilla

Mikä parasta, Glen Morgan on ilmeisesti myös katsonut sarjan vanhoja jaksoja. Jaksosta voi ymmärtää, että muisto Mulderin ja Scullyn seikkailusta keinoälyn kanssa sai Langlyn ottamaan yhteyttä juuri Mulderiin. Tämä jakso oli tietysti Kill Switch, William Gibsonin ja Tom Maddoxin kirjoittama osittain virtuaalitodellisuuteen sijoittuva jakso sarjan viidennellä kaudella.

th58

Jumalan edessä

Vilahtaapa jaksossa jopa yksityiskohtainen viittaus tuleviin jaksoihin, kun Mulder käy läpi salaisia kansioita kuvaruudulta. Fanien keskuudessa on jo esitetty teorioita siitä, että koko tämä kausi paljastuu jossain vaiheessa jonkinlaiseksi hallusinaatioksi, uneksi, virtuaalitodellisuudeksi, rinnakkaisuniversumissa tapahtuvaksi tai valheeksi. Pieniä merkkejä siitä on tässäkin jaksossa, kuten tämä mies valokuvassa. Ovatko ne vain huvikseen lisättyjä vitsejä vai oikeasti vihjeitä? Kallistun ensimmäiseen, koska 1013 ei ole pystynyt tekemään jaksosta jaksoon kestävää yhtenäistä tarinaa sitten toisen kauden alun, joka olikin koko sarjan parasta aikaa. Valitettavasti The X-Files ei koskaan pystyisi tekemään yhden yhtenäisen tarinan ympärille kietoutuvaa tuotantokautta, kuten vaikkapa Homeland tai American Horror Story.

Tulevaisuudesta This maalaa hyvin lohduttoman kuvan. Uuden Syndikaatin suunnitelma saa paljon konkreettisempia piirteitä. Puhelimen kautta voi ladata ihmisen mielen digitaaliseen pilveen. Kuolleiden tiedemiesten osaamista käytetään uuden Syndikaatin avaruudenvalloituksen mahdollistamiseen. Syndikaatti on luonut uuden elektronisen orjajoukon. Ihmiset voivat elää ikuisesti, mutta keinotekoisessa maailmassa, jossa aurinko ei lämmitä ja tähdet ovat vääristyneitä. Se on kiinnostava idea, joskaan ei mitenkään uusi. Asiaa ovat jossain muodossa käsitelleet Kill Switchin lisäksi vaikkapa Black Mirror. Sitä paitsi uuden mytologian viritteleminen tässä vaiheessa, kun vanhaakaan ei ole ratkaistu, ei vain ole kovin hyvä idea.

Olen jotenkin myöhäänherännyt, koska tajusin vasta Home Againin myötä, miten loistava kirjoittaja Glen Morgan on. Morgan tekee jaksoissaan juuri ne asiat oikein, joita Carter ei osaa tehdä. Home Againissa hän uskaltautui kritisoimaan William-juonta, ja This tuntuu pilkkaavan kaikkea, mitä Chris Carter pitää The X-Filesin ydinasioina. Jaksossa ei ole yhtään monologia. Ei kiertelyä ja kaartelua vaan vastauksia. Sanailu on terävää eikä paatoksellista, huumori hyvää eikä noloa. Kuolleen henkilön paluu on edes jotenkin selitetty. Mulder ja Scully ovat aktiivisesti tutkimassa tapausta. Kaiken kukkuraksi Mulder ja Scully nähdään yhdessä.

th26

Mulder, Scully ja muffinssien arvoitus

Glen Morgan kertoi aikoinaan haastattelussa, ettei ollut samaa mieltä Carterin ideasta erottaa Mulder ja Scully edellisissä jaksoissa. Hänestä Mulder ja Scully ovat legendaarinen parivaljakko, jonka yleisö haluaa nähdä yhdessä. Tuoreemmassa haastattelussa Morgan suomii jopa omaa jaksoaa Home Again. Hän huomasi tehneensä virheen, kun kirjoitti jaksossa Mulderin ja Scullyn pitkälti erillisiin kohtauksiin.

t11

Agentit saarroksissa

Morgan todellakin kompensoi virhettään uudessa jaksossaan. This on suoranainen Home Againin ja Chris Carterin jaksojen vastakohta. Mulder ja Scully ovat jakson joka ikisessä kohtauksessa, ja koko ajan yhdessä muutamaa loppupuolen minuuttia lukuun ottamatta. Osan aikaa he ovat jopa kytketty toisiinsa käsiraudoilla.

th17

Erottamattomat

Morgan on tajunnut, että The X-Filesin vahvuus on juuri Mulderin ja Scullyn yhteistyössä. This-jaksossa tuo yhteispeli on saumatonta aina teaserista, jossa Mulder ja Scully panevat yhteisvoimin kampoihin tunkeilijoille, aina loppuhuipennukseen, jossa toinen harhauttaa pahiksia sillä välin kuin toinen suorittaa tehtävää. Mulder ja Scully ovat täydellisessä synkroniassa. Morganin Mulder ja Scully ovat erottamaton pari, joka toimii täydellisesti yhteen kuin rasvattu kone. He tuntevat toisensa liikkeet ja lukevat toistensa ajatukset. Mulderin ja Scullyn välinen dialogi on nokkelaa, jopa säkenöivää. Morganin Mulder ja Scully ovat vihdoinkin taas maineensa mukainen television dynaaminen duo.

Kontrasti on suuri edelliseen kauteen verrattuna. Se kertoo myös, mikä oli vikana edellisessä kaudessa. Mulderin ja Scullyn vanha dynamiikka oli edellisissä jaksoissa usein poissa. He olivat onnettomia, masentuneita, kärsiviä, erillään toisistaan ja vailla tarkoitusta. ”Is this really how I want to spend the rest of my days? Chasing after monsters?”, pohdiskeli Mulder viime kaudella. Ja tuo tapahtui Darin Morganin jaksossa, joka oli olevinaan kauden huumorijakso.

t9

Nyt ei ehditty Ikeaan

Siksi on erityisen ilahduttavaa, että Morgan ottaa täysin toisen suunnan. Paitsi, että Mulder ja Scully ovat jaksossa yhdessä, he ovat myös yhdessä. Carter on jo vuosikausien ajan sortunut will they / won’t they -peliin, koska uskoo, että se pitää yleisön jännityksessä. Morganin lähestymistapa on täysin toinen. Mulderin ja Scullyn puheissa toistuvat ”our home”, ”our office”, ”our work” (virallisessa yhteydessä Scully puhuu Mulderin talosta, mutta ei koskaan yksityisesti). Pienet vihjeet kertovat kaiken: Scully varastaa Mulderin lautaselta muffinssin, tietää, mistä laatikosta muovipussit löytyvät, nuokkuu Mulderin takkia vasten, palaa jakson lopussa samalle sohvalle nukkumaan Mulderin viereen, pöytä on katettu kahdelle, kuistin tuolit on järjestetty uudelleen vierekkäin, ja keittiöön on sitten viime näkemän ilmestynyt kaikenlaista purkkia ja purnukkaa, varmaan Ikeasta. Kaiken lisäksi Mulder ja Scully vihjailevat sellaisesta käsirautojen käytöstä, joka varmaankin saa Carterin punastumaan.

th57

Mulderin salainen kyky

Morgan on myös antanut David Duchovnyn ja Gillian Andersonin improvisoida vapaasti. Duchovnyn ja Andersonin kemia on käsittämättömän luonnollista ja rentoa, ovathan he näytelleet yhdessä jo neljännesvuosisadan. Jotkut fanit ovat hieman moittineet This-jaksoa siitä, että siinä nähdään ennemminkin Duchovny ja Anderson kuin Mulder ja Scully. No jaa. Tapahtumien ajoitus on tässä sarjassa harvinaisen vaikeaa, mutta joka tapauksessa Mulder ja Scully ovat olleet pariskunta ja asuneet yhdessä kauemmin kuin he ovat työskennelleet yhdessä X-Arkistossa. Näitä vapaa-ajan Mulderia ja Scullya ei vain ole aikaisemmin sarjassa nähty (paitsi ehkä Je Souhaitessa). Heidän suhteensa on jaksossa luonnollinen, leikkisä, hauska ja seksuaalinen tulematta liikaa silmille ja häiritsemättä juonta.

Itse asiassa Morgan käyttää Mulderin ja Scullyn suhdetta koko jakson polttomoottorina. Ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan G-mies ja G-nainen oikeasti tutkivat tapausta, ja selvittävät mysteeriä vihje vihjeeltä. Heidän hahmonsa täydentävät toisiaan. Mulder keksii outoja teorioita, ja Scully päättelee puuttuvat palaset tietokirjamaisilla tiedoillaan ja logiikallaan. Tässä jaksossa Fox Mulder ja Dana Scully ovat lähempänä sitä, mitä hahmot oikeasti olivat alkuperäisessä sarjassa: idealistinen unelmoija ja looginen tiedenainen.

No, eivät ehkä ihan samanlaisia kuin alkuperäisessä sarjassa. Mulder ei pudottele asettaan, vaan pistää roistot matalaksi vaikka käsiraudoissa, ja Scully flirttailee tiensä salaisiin rakennuksiin. Näitä Mulderia ja Scullya on kuitenkin huomattavasti mukavampaa katsoa kuin Carterin versioita. Carterin Mulder on kylmä ja skeptinen ja Scully on näyillä riivattu profeetta. Koska tämän sarjan käsikirjoittajat eivät hirveästi koordinoi toimintaansa, seuraavassa jaksossa nähdään varmasti taas Carterin yksinäiset ja onnettomat Mulder ja Scully.

Mutta This ei ole hyvä vain Carterin epäonnistumisiin verrattuna. Tämä jakso seisoo täysin omilla jaloillaan. This taitaa olla parasta, mitä on toistaiseksi tämän revivalin reboottauksen aikana nähty. Se saa innostumaan The X-Filesista niin kuin sarja parhaina aikoina sai. Yhdenkään The X-Files -jakson katsominen ei ole herättänyt minussa tällaista intoa sitten sen kun Triangle esitettiin Suomessa. Tämän jakson haluaa katsoa uudelleen, ja se on jo paljon muihin uusiin jaksoihin verrattuna.

th30

Mulder ja Scully parhaimmillaan

Morgan sanoo Hitchcock-elokuvan North by Northwest (Vaarallinen romanssi) toimineen jakson innoituksena. Ei jaksolla ja elokuvalla ole kuitenkaan juuri mitään yhteistä, paitsi perusidea siitä, että päähenkilöiden on paettava salaperäisiä jahtaajia, ja samalla selvitettävä, miksi heitä jahdataan. The X-Filesissa tällainen hektinen jakso on jotain uutta. Ensimmäistä kertaa koko reboottauksen aikana sarja ja sen tekijät tuntuvat energisiltä ja luovilta.

Miten ihmeessä Morgan, jolla ei ole käytännössä yhtään ohjauskokemusta takanaan, on jo huomattavasti parempi ohjaaja kuin Carter? Ehkä siksi, että Morgan on tiedostanut puutteensa, ja pyytänyt apua. Aiemmin mainitussa haastattelussa Morgan kertoo jopa ehdottaneensa, että Rob Bowman palkattaisiin ohjaamaan jakso. Kun se ei ollut mahdollista, hän suunnitteli ohjauksensa yhdessä sarjan elokuvaajan Craig Wrobleskin kanssa. My Struggle III oli ohjaukseltaan lähinnä tylsä, mutta This-jaksossa jokainen kuvakulma ja kameran asettelu on tarkkaan mietitty. Kuvakulmista löytyy yhteyksiä niin all thingsiin, Kill Switchiin, Homeen kuin E.B.E-jaksoon. Valaistus on välillä lähes maagista. Yhdessä kohtauksessa Mulder ja Scully on rajattu ikään kuin he olisivat irrallaan koko ympäröivästä maailmasta. Toisaalta jaksossa on myös kohtauksia, jossa olisi tarvittu lisää valoa ja kontrastia.

Morgan osoittautuu myös päteväksi henkilöohjaajaksi. Barbara Hershey oli ilmeisesti Glen Morganin löytö Erika Pricen rooliin. Hershey on roolissa aivan nappivalinta, samaan aikaan uhkaava ja salaperäinen. Sandrine Holt tekee pienessä roolissaan vakuuttavaa työtä. Jopa Dean Haglund onnistuu tekemään vaikutuksen, varsinkin siinä haikeassa kohdassa, jossa Langly muistaa Scullyn. Tällä kertaa ei todellakaan tarvitse hävetä näyttelijöiden puolesta.

th35

Langlylla olikin kaunis tyttöystävä

Onko This täydellinen? Ei lähellekään, mutta se on viihdyttävä ja nautittava jakso. Jakson vauhti on niin nopea, että juonen aukkoja ei juuri ehdi miettiä. Kyllähän niitä aukkoja ja epäloogisuuksia löytyy vaikka millä mitalla. Huippusalaisiin laitoksiin marssitaan sisään vähän liian helposti, Langlylla olikin tyttöystävä, josta ei ole koskaan kuultu, ja jaksossa kuvattu teknologia ei varmasti kestä lähempää tarkastelua. Natsipropagandaan viittaava tagline ”Accuse your enemies of that which you are guilty” jää irralliseksi, vaikka sillä varmasti halutaankin viitata nykymaailman menoon.

t16

Agentit alhaalla

This on ensimmäinen todella moderni The X-Files -jakso. Se ei ole yhtään sellainen jakso kuin perinteiset MOTW-jaksot aikoinaan olivat. Jaksossa on räiskettä, pauketta, takaa-ajoja ja toimintaa Ramonesin säestyksellä. Vanha The X-Files ei olisi koskaan pystynyt tekemään tällaista jaksoa, koska sitä ei aikoinaan olisi todennäköisesti edes sallittu televisiossa. Niin kiivaaseen tahtiin Mulder ja Scully listivät jaksossa pahiksia. Jakson lopussa pari palaa kotiin rankan päivän jälkeen kuin toimintaelokuvan actionsankarit.

Tulisiko jakson olla perinteisempi? Voisiko se edes olla? Televisio on muuttunut sitten vuoden 2002. Odotukset ovat erilaiset. Samalla tavalla kuin popmusiikki on nykyään oletuksellisesti korjattu autotunella, televisiojaksot ovat uudella tapaa rakennettuja. Leikkaukset ovat nopeita ja iskeviä. Mainostaukoja on entistä enemmän. Kohtaukset ennen mainostaukoa loppuvat nopeasti ilman kuvaruudun himmenemistä. Mark Snown sinänsä hieno musiikki on miksattu niin hiljaiselle, ettei sitä edes kunnolla huomaa. Jos pelkästään nuo asiat muuttaisi, niin The X-Files muistuttaisi jo huomattavasti enemmän sitä, mitä se oli aiemmin.

t14

This is how I like my Mulder and Scully

Kunpa Glen Morgan olisi nykyään The X-Filesin ainoa vastaava tuottaja. Tämä on sitä oikeaa The X-Filesia. Mulder ja Scully ovat taas palaneet. Tällä kaudella The X-Filesin jaksot tuntuvat huutavan jonkinlaista metatason tulkintaa. Tässä jaksossa Mulderille tarjotaan Tupakkamiehen murhasta vastineeksi mahdollisuutta ikuiseen elämään Scullyn kanssa. Tuo tavoite on oikeastaan jo saavutettu. Nämä Morganin jaksossa nähdyt Mulder ja Scully elävät jo ikuisesti viihdekulttuurissa.

th64

Takaisin sohvalle


Scully: Why do you operate so well with your hands cuffed behind your back?
Mulder: As if you didn’t know.


X-Fakta: Mikä on karmaisevin osavaltio The X-Filesin perusteella? Asiasta on tehty tämä tutkimus, jossa kartoitettiin kaikkien siihen mennessä ilmestyneiden 208 jakson tapahtumapaikat. Voittajaksi selviytyi vähemmän yllättäen Washington D.C., jossa myös FBI:n päämaja sijaitsee. Kaupungissa on tapahtunut tilaston mukaan 21 omituista tapahtumaa. Kakkossijaa pitää naapuriosavaltio Virginia, jossa sijaitsee myös Mulderin ja Scullyn talo. Tässä jaksossa annetaan vihdoinkin talolle tarkempi sijainti: Farrs Corner, 227700 Wallis Road. Seuraavaksi eniten kummallisuuksia tapahtuu Pennsylvaniassa ja Kaliforniassa. Yllättäen maailman ufomekkaan eli New Mexicoon sijoittuu vain kaksi paranormaalia tapausta ja Nevadaan kolme. Tämän jakson perusteella voi lisätä merkinnän taas Washington DC:n ja Virginian sekä Marylandin ja New Yorkin kohdalle.

Jaksossa nähdyllä QR-koodilla päätyy muuten tänne.

Katso myös: This-jakson esittely
The X-Files Event Series – Second Chapter